Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Oulun seudulla asuvien ihmisten mielikuvia henkilönnimistä. Tutkimukseni edustaa sosiolingvististä nimistöntutkimusta eli sosio-onomastiikkaa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, minkälaisia mielikuvia ihmisillä syntyy kymmenestä valitsemastani nimestä, jotka ovat: Markku Ilomäki, Camilla Stenholm, Oliver Laitinen, Johanna Ihatsu, Mikko Närhi, Tuula Lämsä, Ali Shirzad, Laura Pirilä, Juhani Kettunen ja Aino Sireeni.

Tutkielmani perustuu tekemääni kyselytutkimukseen, jonka avulla olen tarkastellut, millaisia mielikuvia vastaajilla syntyy henkilönnimien iästä, asuinpaikasta, koulutuksesta sekä muista mielikuvista, kuten esimerkiksi ulkonäöstä tai harrastuksista. Tutkiessani ikään ja asuinpaikkaan liittyviä mielikuvia, olen samalla selvittänyt Oulun seudulla asuvien tietoutta sekä etunimien suosionvaihtelusta että sukunimien alueellisesta vaihtelusta. Lisäksi olen vertaillut tutkielmassani, eroavatko mies- ja naisvastaajien mielikuvat toisistaan.

Olen kerännyt tutkimusaineistoni vuonna 2016 sähköisellä kyselylomakkeella. Olen saanut vastauksia aineistooni yhteensä 500 kappaletta, joista miesvastaajien on 74 ja naisvastaajien 426. Tutkimustani varten olen valinnut naisten vastauksista 74 ensimmäistä, jotta miesten ja naisten vastaukset olisivat määrällisesti vertailukelpoisia keskenään. Vastaajia tutkielmassani on siis yhteensä 148. Käytän tutkimuksessani menetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja sisällön erittelyä, mutta analysoin vastauksia myös kvantitatiivisesti.

Tutkimukseni osoittaa, että Oulun seudulla asuvat ihmiset ovat melko hyvin tietoisia sekä etunimien suosionvaihtelusta että sukunimien alueellisesta vaihtelusta. Ainoastaan Markku-nimen kohdalla molempien sukupuolten ikäassosiaatiot vastaavat huonosti tutkimustietoa. Naiset ovat yhden etunimen kohdalla vastanneet paremmin tutkimustiedon mukaan kuin miehet, mutta muuten sukupuolten vastaukset ovat olleet hyvin samanlaiset. Kahdeksasta suomalaisesta sukunimestä kolmea ei ole assosioitu niille tyypillisille asuinalueille. Nämä sukunimet ovat Närhi, Kettunen ja Laitinen. Miesvastaajat ovat hahmottaneet sukunimien alueellista vaihtelua kahden sukunimen osalta paremmin kuin naiset. Lisäksi tulokseni tukevat hypoteesia, jonka mukaan maahanmuuttajataustaiseksi assosioitu sukunimi ja ruotsinkielinen sukunimi assosioidaan Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Tutkielmani mukaan sukupuolten väliset mielikuvat henkilönnimien koulutuksesta eroavat toisistaan enemmän kuin iän ja asuinpaikan assosiaatioissa, sillä molemmat sukupuolet ovat mieltäneet kuusi nimenkantajaa kymmenestä samalle koulutusasteelle. Naisvastaajat ovat assosioineet nimiä eniten ammatti- ja korkeakouluasteelle, kun taas miehet mieltäisivät nimiä eniten ammattikouluasteelle. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että mitä tunnusmerkittömämpi ja tavallisempi nimi on, sitä enemmän vastaajissa syntyy erilaisia koulutusassosiaatioita.

Olen tarkastellut muita mielikuvia Markku Ilomäestä, Aino Sireenistä, Camilla Stenholmista ja Ali Shirzadista. Nämä nimet tuottavat mielikuvia monista henkisistä ja fyysisistä ominaisuuksista, jotka olen luokitellut seitsemään eri assosiaatioryhmään: työ ja opiskelu, ulkoiset ominaisuudet, henkiset ominaisuudet, perhetausta, elämäntavat, elämänhistoria ja syntyperä. Tutkimukseni osoittaa, että nimet eivät ole vain nimiä, vaan useimmiten ne viittaavat johonkin itsensä ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että nimiin liittyy vahvasti kielen indeksisyyttä, jonka huomaa erityisesti Camilla Stenholmin ja Ali Shirzadin nimistä. Oulun seudulla asuvilla on siis selkeästi tiettyjä stereotypioita suomenruotsalaisia ja maahanmuuttajia kohtaan.