Tiivistelmä. Tutkielmassa käsitellään imetyksen vaikutuksia purennan kehitykseen laajan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineistona toimivat kansainväliset tutkimukset, joissa käsitellään imetyksen, pulloruokinnan ja ei-ruokinnallisen imemisen vaikutuksia ja niiden vaikutusten eroavaisuuksia purennan kehityksen kannalta. Mukana on yhteensä 18 tieteellistä tutkimusta, joiden otoskoko vaihteli 60 ja 1451 välillä. Merkittävä osa tutkimuksista oli brasilialaisia, mutta osa oli tehty Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Tutkimustiedon keräämiseen käytettiin enimmäkseen Pubmedia, Duodecimin terveyskirjastoa, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tekstejä ja suosituksia.

Tutkimusmateriaalin avulla havaitaan, että imetyksellä on erilaisilta purentaongelmilta ja ei-ruokinnallisilta imemistottumuksilta (tutti/peukalo) suojaava vaikutus. Useissa tutkimuksissa on todettu imetyksen pitkäkestoisuuden ehkäisevän sivualueen ristipurentaa ja avopurentaa, vaikkakin myös poikkeavia tuloksia oli havaittavissa. Sivualueen ristipurennan riskin on todettu kasvavan, kun imetys kestää alle kuusi kuukautta. Myös alle yhdeksän kuukautta kestävä imetys on riskitekijä sivualueen ristipurennalle. Imetyksen vaikutusta avopurennan kehitykseen on tutkittu enemmän kuin imetystä ja sivualueen ristipurentaa. Tulokset aiheesta olivat kaikki samansuuntaisia ja niissä todettiin, että imetyksen keston lisääntyessä avopurennan riski laski. Suurimmat erot olivat havaittavissa täysin imettämättömien ja yli 12 kuukautta imetystä saaneiden lasten riskeissä saada avopurenta. Riski avopurennan saamiselle oli eräässä tutkimuksessa noin yhdeksän kertaa suurempi imettämättömillä lapsilla kuin yli 12 kuukautta imetetyillä (Romero ym. 2011). Kobayashin ym. (2010) tutkimuksessa vastaava riski oli noin 20-kertainen.

Ei-ruokinnallisten imemistottumusten esiintyvyyden on todettu laskevan imetyksen keston kasvaessa. Kahdessa laajassa tutkimuksessa määritettiin kuusi kuukautta imetyksen rajapyykiksi ei-ruokinnallisten imemistottumusten kehitykselle. Alle kuusi kuukautta kestävä imetys lisää riskiä haitallisten imemistottumusten kehitykselle, kun taas yli kuusi kuukautta kestävä täysimetys toimii ei-ruokinnallisilta imemistottumuksilta suojaavana tekijänä. Imetyksen keston vaikutuksesta ei-ruokinnallisen imemistottumuksen kehitykseen on hieman ristiriitaista näyttöä, mutta lukuisissa laajaotantaisissa tutkimuksissa kyseinen yhteys on todettu. Ei-ruokinnallisilla imemistottumuksilla on epäedullisia vaikutuksia purennan kehitykseen. Ne lisäävät avopurennan, sivualueen ristipurennan ja Angle II -luokan purentasuhteiden riskiä.