Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmani on vertaileva tutkimus Anja Kaurasen teoksesta Sonja O kävi täällä (1981) sekä Sofi Oksasen teoksesta Stalinin lehmät (2005). Tutkimukseni tarkoituksena on vertailla ja eritellä kahden kansallisuuden vaikutusta tutkittavien teosten päähenkilöiden identiteettiin ja seksuaalisuuteen.

Tutkielmassani käytetyt tutkimusmetodit ovat feministinen kirjallisuudentutkimus, queer-teoria sekä ylirajainen kirjallisuudentutkimus. Näiden lisäksi keskeisenä työvälineenäni toimi intersektionaalisuus, mikä oli myös keinoni tuoda jotain uutta varsin tutkittujen teosten tutkimukseen.

Varsinainen tutkimusteksti on jaettu kolmeen eri lukuun. Ensimmäisessä analyysiluvussa keskityn esittelemään ja erittelemään Kaurasen teoksen päähenkilön Sonja O:n identiteettiä ja seksuaalisuutta määritteleviä kategorioita — erityisesti kahden kansallisuuden näkökulmasta. Sonja O:ta tutkittaessa on syytä nostaa esiin hänen evakkotaustansa, joka avaakin Kaurasen teoksen päähenkilöä käsittelevän luvun.

Toisessa analyysiluvussa käsittelen Oksasen teoksen päähenkilöä Annaa. Kuten Sonja O:n kohdalla, myös Annan kohdalla tarkastelen identiteettiä ja seksuaalisuutta kahden kansallisuuden näkökulmasta. Annan kohdalla eräs merkittävä identiteettiä määrittelevä kategoria on hänen syömishäiriönsä, ja lähdinkin analyysiluvussa liikkeelle nimenomaan syömishäiriötä tarkastelemalla.

Tutkimustekstini kolmas luku on tutkimukseni kannalta validein. Tässä luvussa mukaan astuu intersektionaalisuus, jonka avulla vertailen Sonja O:n ja Annan välisiä eroavaisuuksia sekä heidän risteymäkohtiaan. Sonja O:ta ja Annaa yhdistää kahden kansallisuuden lisäksi myös sukupuoli, joten esittelen esimerkiksi heidän kokemaa sukupuolittamista. Tutkimukseni kannalta mielenkiintoinen havainto on molempien päähenkilöiden kohtaama ryssittely — kumpikaan heistä kun ei edes ole venäläinen.

Ajallinen konteksti on myös keskeisessä roolissa tutkimuksessani, sillä molemmat teokset ovat selkeästi oman aikansa tuotteita. Tämä on nähtävillä esimerkiksi siinä, miten teosten kirjoittajat tuovat sukupuolia esiin.

Tärkein päätelmäni sekä vastaus tutkimuskysymykseeni on se, että molempien päähenkilöiden kaksi kansallisuutta vaikuttaa heidän identiteettiinsä sekä seksuaalisuuteensa. Intersektionaalisuutta käyttäen merkittävä päätelmä on kuitenkin se, ettei kumpikaan päähenkilöistä ole katsottavissa pelkästään etnisen taustan tai sukupuolen läpi — identiteettiä määrittävät kategoriat kun ovat huomattavasti moninaisemmat.