Tiivistelmä. Tutkin pro gradu -tutkielmassani, millaisia käsityksiä ihmisillä on Oulun kaupungin paikannimien alkuperästä. Tarkoitukseni on tarkastella, millaisia tulkintoja kielenkäyttäjät tekevät paikannimistä, miten he selittävät nimien syntyä ja mihin heidän tulkintansa perustuvat. Tutkielmani tavoitteena on myös selvittää, kuinka paljon informanteillani on tietämystä onomastiikan tutkimustuloksista ja missä määrin he turvautuvat selityksissään erilaisiin kansanetymologioihin.

Tutkimukseni edustaa sosio-onomastisen tutkimuksen piiriin kuuluvaa kansanonomastiikkaa, sillä tarkastelen ihmisten käsityksiä ja havaintoja paikannimistä sekä sitä, millä tavoin he pyrkivät selittämään nimien alkuperää. Tutkimukseni teoreettinen tausta koostuu tarkemmin nimistöntutkimuksesta ja kansanonomastiikasta, mutta esittelen lyhyesti myös nimistön etymologisen tutkimuksen sekä tutkimukseeni liittyvän aiemman tutkimuksen. Olen kerännyt tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomakkeella ja suodattanut yli 200 vastauksen aineistosta kunkin paikannimen kohdalla 120 ensimmäistä vastausta aineistokseni. Tutkimuksessani on mukana yhteensä 17 paikannimeä, ja ne sijaitsevat kaikki Oulun kaupungin alueella. Analysoin aineistoani sisällönanalyysin menetelmällä, jota olen soveltanut nimistöntutkimukseen. Käsittelen aineistoani ensisijaisesti kvalitatiivisesti analysoidessani tarkemmin vastaajien tuottamia nimitulkintoja. Tutkimuksessani on myös yksinkertaisen kvantitatiivisen analyysin piirteitä jäsentäessäni havaintojani frekvenssilaskuin.

Tutkimukseni osoittaa, että informantit selittävät paikannimien syntyä pitkälti erilaisten sana-assosiaatioiden kautta. Informantit ovat yhdistäneet nimiä äänteellisesti samankaltaisiin sanoihin, jolloin he ovat arvelleet äänteellisen yhtäläisyyden viittaavan myös merkitysyhteyteen. Nimitulkinnat ovat perustuneet jossain määrin myös konnotaatioihin, erisnimiin, vierasperäisiin sanoihin sekä paikan käyttöön tai ominaisuuksiin. Yleensä informantit ovat selittäneet nimien alkuperää niihin sisältyvien kielellisten elementtien pohjalta. Kun nimi on ollut merkitykseltään hämärä eikä se ole herättänyt assosiaatioita, informantit ovat tulkinneet sen helpommin esimerkiksi erisnimeen pohjautuvaksi, vierasperäiseksi tai täysin keksityksi nimeksi.

Tutkimusaineistoni analyysista ilmenee, että jokaisesta tutkimukseni paikannimestä on tehty joko kokonaan tai osittain tutkimustietoon pohjautuvia tulkintoja. Eniten tutkimustietoon pohjautuvia tulkintoja on tehty leksikaalisesti läpinäkyvimmistä nimistä. Läpinäkyvämpiä nimiä on osattu myös selittää helpommin, mikä käy ilmi tyhjien vastausten määrästä. Läpinäkymättömien nimien kohdalla tyhjiä vastauksia on ollut yleensä enemmän. Myös kansanetymologioita on tehty läpinäkymättömistä nimistä enemmän kuin läpinäkyvistä. Läpinäkymättömistä nimistä kansanetymologioita on tehty runsaasti ja ne ovat erilaisia, kun taas läpinäkyvämpiä nimiä on selitetty pitkälti toistuvilla ja samankaltaisilla nimitulkinnoilla. Jonkinlaisia kansanetymologioita on kuitenkin tehty jokaisesta tutkimukseni paikannimestä.