Lehmien sorkkaterveyden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Tuottaakseen kapasiteettinsa mukaisen tuotoksen on lehmän pystyttävä liikkumaan kivuttomasti lypsylle, syömään ja levolle. Tästä syystä ontumisen mahdollisimman varhainen havaitseminen on tärkeää. Tämä opinnäytetyö on esiselvitys jo olemassa olevista tavoista ja laitteista, joilla mitataan tai havainnoidaan lypsylehmien jalkaterveyttä. Toimeksiantajana työssä on Oulun ammattikorkeakoulun ylläpitämä Akraamo.

Työn tavoitteena oli selvittää, minkälaisia mittaus- ja havainnointimenetelmiä on kehitetty lypsylehmien ontumisen ja jalkavikojen havaitsemiseen, sekä ideoida uusi laite tai menetelmä, jolla lehmien jalkaterveyttä voisi havainnoida. Sorkkahoitajien ja ProAgrian neuvojien haastatteluilla selvitettiin, minkälainen sorkkaterveystilanne lypsykarjatiloilla on tänä päivänä, miten karjanomistajat asennoituvat lehmien jalkaongelmiin, ja miten ongelmia voisi ennaltaehkäistä. Haastatteluaineiston lisäksi aineisto tähän työhön on kerätty lähinnä sähköisistä tutkimusjulkaisuista ja verkkoartikkeleista.

Maailmalla on tutkittu ja testattu erilaisia laitteita ja menetelmiä ontumisten havaitsemiseen. Ainoastaan yksi automaattisesti ontumista mittaava laite on kansainvälisillä markkinoilla. Epäsuorasti ontumista mittaavia menetelmiä on jo useampia, esimerkiksi lehmän aktiivisuuden ja elopainon mittaus. Tärkeä tekijä ontumisen havainnoinnissa on ihminen, karjanomistaja tai joku ulkopuolinen havaintojen tekijä. Havaintojen opettelemiseen on olemassa kuvia ja videoita ontuvista eläimistä. Tietojen tallennukseen on kehitelty ohjelmistoja, jotka myös opastavat havaintojen tekemiseen.

Asiantuntijahaastatteluista käy ilmi, etteivät kaikki karjanomistajat ymmärrä lehmien jalkaterveyden merkitystä, ja navetoiden suunnittelussa pitäisi paremmin ottaa huomioon sorkkaterveys ja sorkkahoidon järjestäminen. Tulevaisuudessa tulisi tutkia ja kehittää lisää robottiin soveltuvia ontumisen havainnointilaitteita, sekä kouluttaa ja motivoida karjanomistajia tekemään havainnointityötä, sekä lisätä heidän tietämystään jalkaterveyden merkityksestä, ennen kaikkea lehmälle, mutta myös tilalle. Havainnointi – palvelun ja/tai suomenkielisen neuvonta-applikaation kehittäminen saattaisi myös olla ratkaisu jalkaongelmien mahdollisimman aikaiseen havaitsemiseen.