Vauvat syntyvät imetettäviksi. Parhainta ravintoa vauvalle on äidinmaito, sillä se imeytyy helposti ja on aina oikean lämpöistä. Sitä ei myöskään tarvitse pakata mukaan, eikä se pilaannu äidin rinnoissa. Yleensä äidinmaito riittää turvaamaan vauvan ravinnontarpeen puolen vuoden ikään asti. (Deufel ja Montonen 2010, 5.) Imetys ei kuitenkaan ole pelkkää ruokkimista. Äidin imettäessä erittyy oksitosiinihormonia, joka voi lisätä kiintymyksen ja rakkauden tunteita äidin ja vauvan välillä sekä edesauttaa kiintymyssuhteen syntyä. (WHO 2009, viitattu 18.3.2020.)

Rintaimplanttien määrä on lisääntynyt niin Suomessa kuin maailmalla. Suurin osa rintaimplantit hankkineista naisista imettää onnistuneesti implanteista huolimatta. (Mentor 2018, 12.) Aiheesta on tehty vain vähän tutkimusta, mutta tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että geeli- ja suolaliuostäytteisiä rintaimplantteja käyttävien naisten äidinmaidossa ei ole ollut suurempia silikonipitoisuuksia kuin naisilla, joilla rintaimplantteja ei ole. Rintaimplantit voivat kuitenkin vaikuttaa imetyskykyyn ja ennen kaikkea nännipihan ympärille tehtävä viilto voi tuhota maitorauhasia tai -tiehyitä ja vähentää äidinmaidon tuotantoa. (Michalopoulus 2007, 62-67.)

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia rintaimplanteilla on imetykseen ja lapsen terveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa ja lisätä hoitoalan opiskelijoiden sekä hoitoalan ammattilaisten, erityisesti terveydenhoitajien ja kätilöiden tietoisuutta rintaimplanteilla imettämisestä ja sen turvallisuudesta lapselle. Opinnäytetyön tilaajana toimii Oulun ammattikorkeakoulu, ja se toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.

Tuloksia tarkasteltaessa voidaan havaita, että rintaleikkauksessa käytetyn viillon sijainnilla on suuri merkitys äidinmaidonerityksen kannalta. Erityisesti nännipihasta rauhasen läpi rintarauhasia rikkova reitti voi aiheuttaa haasteita maidonerityksessä. Toinen mielenkiintoinen tulos liittyy silikonin määrään äidinmaidossa. Aiemmin on ollut epäilyjä siitä, että rintaimplantit aiheuttaisivat lapsille sidekudoksen autoimmuunitauteja, mutta tutkimukset eivät ole onnistuneet todistamaan näitä väitteitä oikeiksi. Kahden tutkimuksen perusteella, vertailtaessa äidinmaidon silikonipitoisuuksia korvikkeisiin ja lehmänmaitoon, voidaan huomata, että rintaimplantit hankkineen äidin äidinmaidossa silikonikertymiä on vähemmän kuin korvikkeissa tai lehmänmaidossa. Nykyisen näytön perusteella imetyksen hyötyjen niin äidille kuin lapselle, voidaan arvioida olevan suurempia, kuin haittojen äidinmaidon vähäisen silikonikertymän vuoksi. On kuitenkin vaikea yleistää löydettyä tietoa, sillä tutkimuksia rintaimplanteilla imettämisestä on tehty niukasti ja rintaimplanteilla imettämisen vaikutuksista lapseen vielä vähemmän. Aiheesta olisi syytä tehdä lisää tutkimusta suuremmilla ryhmillä niin Suomessa kuin ulkomailla, jotta tulos olisi luotettava.