TIIVISTELMÄ

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, Yritystoiminnan suuntautumisvaihtoehto

Tekijä: Marika Koskela-Kontu Opinnäytetyön nimi: Energiatasapaino ja sen indikaattorit lehmäkohtaisessa seurannassa tilatasolla Työn ohjaajat: Matti Järvi, Minna Kärenlampi, Risto Välimaa Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 60 +2 liitesivua

Tämän opinnäytetyön aiheena on selvittää ja pohtia mahdollisia syitä siihen miksi joidenkin lehmien on nykyisin vaikeaa tuottaa maitoa tuotantopotentiaalinsa mukaisesti, tiinehtyä ja pysyä terveenä. Monesta hyvästä karjasta lähemmin tarkasteltuna löytyy yksilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät tuota muun karjan ja tavoitteiden mukaisesti. Tässä työssä valitsin tarkasteluperustaksi lehmän energiataseen ja sen indikaattoreiden hyödyntämisen mahdollisuudet tasapainoisen ruokinnan seurannan työvälineiksi käytännön tilatasolla.

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää lehmäkohtaisesti lehmän energiatasetta ja energiataseindikaattoreiden käyttökelpoisuutta sen selvittämisessä. Tutkimuksissa on todettu maidon rasva/valkuaissuhteen ja kuntoluokan muutosten indikoivan lehmän toteutunutta energiatasetta. On myös todettu, että lehmän normaalien lisääntymistoimintojen käynnistyminen poikimisen jälkeen vaatii energiatasapainon saavuttamista. Työn tavoitteena oli lisäksi analysoida seurannan lehmien avulla syöntikyvyn ja rehunkäyttökyvyn yksilöllistä vaihtelua sekä vaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli myös selvittää olisiko lehmien yksillöllisemmälle tarkastelulle käytännön karjanhoidossa tarvetta parempien tulosten ja terveyden saavuttamiseksi.

Opinnäytetyöni aineisto koostui oman karjani lehmäkohtaisesta seurannasta, jota suoritin 1.10.2011-31.5.2012 välisenä aikana poikineista ensikoista ja vanhemmista lehmistä (10 kpl). Lehmistä otettiin tuotosseurannan mukaisten koelypsyjen lisäksi yksi ylimääräinen koelypsy kolme viikkoa poikimisesta. Lehmät kuntoluokitettiin ja elopainojen mittaus suoritettiin kuukausittain. Lehmien väkirehuannokset koelypsypäiviltä kirjattiin ylös. Säilörehun syöntiä ja pötsin täyteisyyttä havainnoitiin silmämääräisesti. Havaintojen tueksi pidettiin navettapäiväkirjaa. Lehmiltä otettiin progesteroninäytteitä. Lehmäkohtaisia laskelmia suoritettiin energiantarpeesta ja arvioitiin energiansaantia syödyn väkirehuannoksen ja kokonaiskuiva-ainesyöntipotentiaalin arvion mukaan.

Lehmäkohtaisessa analysoinnissa energiataseen toteutumista seuraten pystyttiin osoittamaaan maidon rasva/valkuaisuhteen sekä kuntoluokan muutoksen indikoivan kohtalaisen hyvin lehmän energiatasetta. Näiden perusteella pystyttiin arvioimaan toteutuneen ruokinnan onnistumista lehmäkohtaisesti. Virallisten tutkimustulosten osittaisen todentumisen lisäksi aineiston lehmien yksilöllinen vaihtelu eri ominaisuuksien ja energiavajeesta toipumisen suhteen oli suurta.

Opinnäytetyöni perusteella mielestäni ruokinnan suunnittelun tueksi täytyisi ottaa lehmäkohtaiset yksilölliset ominaisuudet huomioon samoin kuin rutiininomainen energiataseen seuranta lehmäkohtaisesti maidon rasva/valkuaissuhteen ja kuntoluokan muutosten kautta, tässä yhteydessä kuitenkaan unohtamatta maidon pitoisuuksiin vaikuttavia ei-ruokintaperäisiä asioita.

Asiasanat: Energiatasapaino, rasva/valkuaissuhde, maidon pitoisuudet, rehunkäyttökyky