Näkemiseltä vaaditaan nykypäivänä paljon. Hyvä näkö on edellytys useissa eri ammateissa, joskin vaatimukset vaihtelevat suuresti eri ammattiryhmien välillä. Näkö on ihmisille tärkeä asia, josta halutaan pitää huolta. Aiemmin tehtyjen näönseulontojen tuloksista on ilmennyt, että useilta tutkittavilta voisi parantaa näöntarkkuutta tai muita näkemisen osa-alueita.

Opinnäytetyönämme teimme näönseulonnan Kainuussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millainen tutkimusjoukon näkeminen yleisesti on tutkimushetkellä. Tarkoituksenamme oli selvittää, millaisia silmänpainearvoja, näöntarkkuuksia, taittovirheitä ja näkemiseen liittyviä oirekokemuksia tutkittavilla on. Tutkimuksen tavoitteena oli silmien terveyden edistäminen ja tuottaa tutkittaville tietoa heidän näkökyvystään.

Tutkimuksemme oli kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena Kainuussa kesäkuussa 2013. Näönseulontaan osallistui 62 tutkittavaa. Näönseulonnassa mitattiin näöntarkkuudet LEA Numbers – taululla, tehtiin autorefraktometrimittaukset sekä mitattiin silmänpaineet Icare-kimmoketonometrillä. Näönseulonnassa tutkittavia pyydettiin myös täyttämään kyselylomake. Analysoimme tutkimusaineiston Webropol 2.0- ja SPSS Statistics 19.0 – ohjelmilla.

Hyperopia oli tutkimuksessamme yleisintä yli 65 –vuotiailla henkilöillä. Myopia oli yleisintä ikäryhmissä 15–19 ja 25–29 (60 %). Tutkittavien näöntarkkuuksissa oli suurta hajontaa. Monokulaarisesti tarkasteltuna normaalia huonompi näöntarkkuus oli hieman alle 40 prosentilla tutkittavista, mikä on mielestämme huomattava määrä. Toisaalta 73 prosentilla tutkittavista oli molemmilla silmillä katsottuna näöntarkkuus vähintään 1,0. Kahdella tutkittavalla oli binokulaarinen näöntarkkuus jopa 2,0, joka on todella hyvä tulos. Vain neljällä henkilöllä oli hieman normaaliarvoiksi luokiteltua korkeampi silmänpaine vasemmassa silmässä. Tämä lukumäärä oli hyvin odotettu. Silmänpainearvot eivät olleet kuitenkaan kovin korkeita. Suurin mittaamamme arvo oli 25mmHg. Tutkittavien oirekokemukset olivat mielestämme melko vähäisiä. Eniten ongelmia koettiin lähinäkemisessä, josta aiheutui oireita usein tai melko usein 18 prosentille tutkittavista.

Tutkimuksemme perusteella henkilöillä, joilla oli alentunut näöntarkkuus, oli useimmin ongelmia lähelle ja kauas näkemisessä verrattuna henkilöihin, jotka saavuttivat normaalin näöntarkkuuden. Oirekokemukset olivat yleisempiä hyperoopeilla kuin myoopeilla. Huomasimme myös yhteyden lähelle näkemisen ongelmien ja kaukotaitteisuuden eli hyperopian kanssa.